Porkkala-oopperan tarina
Porkkala-ooppera kertoo voimakkaan musiikin ja näyttämökuvan kautta tärkeän jakson isänmaamme historiasta. Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 joutui Suomi taipumaan rauhanehtoihin, joiden raskain osa koski alueluovutuksia. Suomi menetti Petsamon ja Karjalan kannaksen sekä joutui vuokraamaan pääkaupungin kupeesta Porkkalan alueen sotilastukikohdaksi. Kertaheitolla Suomi-Neito menetti käden, jalan ja sai verenpunaisen varpaan. 7300 asukkaan piti yhdeksässä päivässä lähteä kodeistaan Kirkkonummelta, Degerbystä, Inkoosta ja Siuntiosta. Tilalle tulivat neuvostoliittolaiset sotilaat ja siviilit,yhteensä noin 30.000 henkeä.
Se oli myös uhka Suomen itsehallinnolle, tykinkantama Porkkalan alueelta olisi helposti riittänyt tuhoamaan Helsingin ydinkeskustan - ”niin lähellä ne ovat!” Tunnusomaisin muisto ajalta piirtyy alueen kautta kulkeneiden junien peitettyihin ikkunoihin. ”Maailman pisin rautatietunneli” sijaitsi Inkoon Tähtelän ja Espoon Kauklahden välillä.
Lopulta 50 vuoden vuokra-aika lyheni kahteentoista, kun Porkkala palautettiin Suomelle tammikuussa 1956.
Porkkala-Ooppera kuvaa tuon kahdentoista vuoden ajanjakson niin perusporkkalalaisen ihmisen kuin valtion johdonkin näkökulmasta. Kerronnan kokonaisuus pitää sisällään voimakkaita tunteita, niin vihaa ja epäluuloa kuin intohimoista rakkautta, nähtynä sekä suomalaisten evakkojen että venäläisten miehittäjien taholta. .Suurten päätösten varjossa toisiinsa rakastuvat Kristiina ja Hasse, mutta myös valloittajat ovat ihmisiä, eikä mikään estä Elenan ja Kokardin liittoa. Kaiken ylle kohoavat Suomen historian ylväät henkilöt Presidentti ja Marsalkka. Heidän kauttaan eletään eräät maamme itsenäisyyden kohtalokkaimmat hetket.